Marskidata logo
Marskidata logo
Ota yhteyttä

Viime aikoina on ollut paljon uutisia tietomurroista ja kalasteluviestikampanjoista. Askarruttaako sinuakin, kuinka voit suojata tilisi paremmin näiltä? Tässä blogissa kerron MFA:sta, keinosta, jolla voit suojata tilisi tietovarkailta.

Internetpalveluihin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys vahvistetaan perinteisesti käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän on osoitettava palvelulle olevansa se henkilö, joka hän väittää olevansa. Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö ei kuitenkaan ole ihanteellinen tapa suorittaa todennus. Käyttäjätunnuksen (varsinkin työhön liittyvissä palveluissa) arvaaminen on helppoa, erityisesti kun käyttäjätunnus on usein henkilön sähköpostiosoite. Lisäksi käyttäjät voivat valita helposti muistettavan salasanan, jota käyttävät useilla eri palveluilla, kuten klassinen Salasana1 tai Salasana1!.

Salasanojen "kierrättäminen" ei ole suositeltavaa, koska jos salasana vuotaa yhdestä palvelusta, muut henkilöt kuin sinä voivat käyttää sitä yrittäessään kirjautua muihin palveluihin. He käyttävät yhdestä paikasta vuotanutta käyttäjätunnusta ja salasanaa, ja kokeilevat onneaan, josko ne avaisivat pääsyn myös muuallekin. Onneksi erilaiset salasanapalvelut, esimerkiksi Google, ilmoittaa vuotaneista salasanoista. Jos Google-tilille on tallennettu tai yritetään tallentaa vuotanutta salasanaa, Google pyytää vaihtamaan kyseisen salasanaa johonkin toiseen, vahvempaan salasanaan. Salasana on kuitenkin jo kerennyt pääsemään jonkun toisen käsiin, ja tilisi, joilla on ollut sama salasana käytössä, voivat olla vaarassa.

Voit lukea kollegani blogista lisätietoja salasanoista ja niiden historiasta täältä: Salasanojen historiaa ja nykypäivää: Näin luot tietoturvallisen salasanan - Marskidata

Mikä ihmeen kaksivaiheinen tunnistautuminen?

Kaksi tai monivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi tarvitaan kolmas tai vielä useampi todennuskeino, jotta sisäänkirjautuminen onnistuu. Sisään kirjauduttaessa palvelu lähettää esimerkiksi tekstiviestin määritettyyn puhelinnumeroon, joka pitää syöttää palveluun. Microsoft on ilmoittanut vuonna 2019, että monivaiheinen tunnistautuminen estää 99.9 % tilien kaappauksista (Microsoft). Monissa palveluissa kaksivaiheinen tunnistautuminen on jo välttämätöntä, ja tämä on saattanut tulla sinullekin vastaan esimerkiksi pankkiin kirjautuessa.

Tästä voit lukea meidän servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan Servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan - Marskidata

Kaksivaiheinen todennus ei vaadi ylimääräisten koodien tai tunnusten muistamista. Keinoja tunnistautua monivaiheisesti löytyy monia: Authenticator-sovellukset, tekstiviestit, fyysiset avaimet kuten Yubikey tai biometriset tunnisteet, kuten kasvot ja sormenjäljet. Yleisimpiä näistä kuitenkin on erilaiset Authenticator-sovellukset puhelimessa tai muussa mobiililaitteessa.

Tekstiviestikoodit ovat olleet myös suosittuja, mutta Microsoft on viime aikoina alkanut poistamaan käytöstä tätä metodia. “SIM-swappaaminen” on keino, jolla varkaat voivat saada teleoperaattorin siirtämään käyttäjän numeron omaan SIM-korttiinsa esittämällä käyttäjää. Käyttäjän henkilötiedot on voitu saada manipuloinnilla, kalasteluviestin yhteydessä tai julkisesti saatavilla olevan tiedon avulla, ja näitä tietoja hyödyntämällä varas vakuuttaa operaattorille, että kyseessä on oikeasti SIM-kortin omistaja. Tämä skenaario on toki harvinaista Suomessa ja vaatii varkaalta todella paljon omistautumista. Silti se on täysin mahdollista.

3 syytä, miksi monivaiheista tunnistautumista kannattaa käyttää.

Kaiken kaikkiaan monivaiheinen tunnistautuminen on välttämätön osa nykyaikaista tietoturvaa. Tulevaisuudessa voidaan odottaa entistä kehittyneempiä MFA-ratkaisuja, jotka integroivat entistä saumattomammin käyttäjän arkeen samalla tarjoten vahvaa suojaa tietoturvauhkilta. Organisaatioiden ja yksityishenkilöiden tulisi harkita MFA:n käyttöönottoa osana kokonaisvaltaista tietoturvastrategiaa, joka turvaa niiden digitaalisen läsnäolon.

Tarvitsetko apua monivaiheisen tunnistautumisen käyttöönotossa vai heräsikö kysymyksiä tietoturvaan liittyen? Laita ihmeessä viestiä osoitteeseen servicedesk@marskidata.fi tai myynti@marskidata.fi. Voit olla meihin myös yhteydessä alla olevan lomakkeen kautta!

Tästä asiasta löytynee melko paljon kirjoittelua jo ennestäänkin, mutta aihe on sen verran tärkeä, että siitä ei voi ihmisiä liikaa muistuttaa.

Toimivan oman IT-ympäristön ylläpitoa tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Siinä asiassa ei oikeastaan voi olla mitään kompromisseja, jos yksi osa alue puuttuu, ympäristö, tai vain pelkkä tietokone, on juuri niin vahvoilla nykyisessä ympäristössä kuin on sen heikoin lenkki. Toimiva IT-ympäristö voi olla ihan vain oma kotikone tai se voi käsittää pienen tai miksei myös suuremman toimiston ympäristön. Näitä tulee käsitellä pitkälti samojen periaatteiden mukaan.

Päivitykset

Joihinkin, voisi sanoa pakollisiin ylläpitotoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi käyttöjärjestelmän päivityksiin, saattaa turhautua. Tuntuu siltä, että aina kun koneen aukaisee, tulossa on jollekin ohjelmalle, käyttöjärjestelmälle, laiteohjaimelle tms. päivitys, mikä sitten kannattaa asentaa ennen kuin jatkaa laitteella työskentelyä. Mutta se, että käyttöjärjestelmä on ajan tasalla, on ensiarvoisen tärkeää. Nämä päivitykset on tehty tietoturvan lisäksi parantamaan ohjelmistojen yhteensopivuutta sekä toimintaa. Varsinkin, kun tuolta Windows Update:sta tulee myös laiteohjainpäivitykset.

Jos Windows 10 (tai 11) oletusasetuksia ei ole muutettu, niin nuo päivitykset tulevat koneelle automaattisesti. Ei ole kuitenkaan huono asia, aina välillä käydä kohdassa Asetukset -> Päivittäminen ja suojaus, ja painaa tuolla nappia ”Tarkista päivitykset”. Tuo Asetukset-kohta löytyy kaiketi helpoiten painamalla vasemmalla alanurkassa olevaa Windowsin ikkunaa hiiren vasemmalla napilla ja valitsemalla tuolta avautuvasta valikosta Asetukset.

Palomuuri

Tämä on kaksijakoinen alue, työasemissa (ja myös palvelimissa) on ohjelmallinen palomuuri, joka tulee joko käyttöjärjestelmän mukana eli Windows Defender Firewall, tai se saattaa olla osana virustorjuntaohjelmistoa. Tämän lisäksi todennäköisesti on vielä mahdollisesti erikseen hankittu palomuuri, mikä on erillinen oma laitteensa.

Käyttöjärjestelmän mukana tulevat tai virustorjuntaohjelmistojen tarjoamat palomuurit päivittyvät yleensä automaattisesti samassa yhteydessä kun itse virustorjuntaohjelmistokin päivittyy, jos sille löytyy tarvetta.

Haasteen tässä muodostaa tuo erillinen laite, mikä on hankittu todennäköisesti samaan aikaan kuin internetyhteys yleensäkin, eli laite on toiminut hienosti, koska siihen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota, eli se on se laite, mikä on mahdollisesti jo vuosia kerännyt pölyä jonkin hyllyn reunalla ja kysyttäessä laitteesta ei enää kenelläkään ole siitä mitään tietoa. Tähän yleensä sitten kiinnitetään huomiota, kun se syystä tai toisesta lakkaa toimimasta. Joissakin laitteissa toimii automaattinen ohjelmistopäivitys, jos se on otettu käyttöön. Toisissa taas tuo pitäisi tehdä manuaalisesti, mutta jos laitteeseen ei kukaan ole kiinnittänyt huomiota, niin melko varmasti nuo ovat tekemättä.

Ja kaikki laitteet menevät ennemmin tai myöhemmin rikki. Kun internettiin yhdistävä laite lopettaa toimintansa, jos ollaan ihan vain kotitoimistolla, yhteyden korvaaminen esimerkiksi puhelimella ei ole ongelma. Laitteen voi uusia sitten paremmalla ajalla ja joskus tuo puhelimen tarjoama yhteys saattaa olla parempi kuin sen vanhan laitteen.

Tilanne on hiukan toinen, kun kyseessä on pieni yritys tai miksei suurempikin. Ympäristöön kuuluu silloin useampia laitteita ja oikeastaan kaikki, mitä yritys tarvitsee, löytyy internetistä. Ja tuonne on sitten yhteys poikki. Tässä saatetaan kaivata apuja.

Toipuminen tämän kaltaisista ongelmista on monen tekijän yhteisvaikutusta. Parhaiten tässä pärjäävät ne, ketkä ovat aikoinaan hankkineet laitteet luotettavalta yhteistyökumppanilta, kuka myös on huolehtinut laitteiden valvonnasta ja ylläpidosta. Ratkaisu on aikoinaan saattanut tuntua kalliilta, mutta kun ongelmia ilmenee, tämä yleensä maksaa itsensä takaisin. Ja tämä ratkaisu on tuonut mukanaan myös sen, että tästä laitteesta ei ole tullut sitä heikointa lenkkiä. Ja juuri tuo laitteiden valvonta on ensiarvoisen tärkeää, niitä ei saa jättää vain lojumaan johonkin huoneen nurkkaan.

Virustorjunta

Nykyään virustorjunta on hiukan helpottunut, koska Windowsin mukana tuleva Windows Defender on kokenut melkoisen kasvojen kohotuksen. Voidaan kaiketi pitää oletuksena, että ihmisillä ja yrityksillä on käytössään Microsoft 365 -tuoteperhe ja tuon mukana lisensoinnista riippuen enemmän tai vähemmän ominaisuuksia, mitä Microsoftin pilvipalvelut tarjoavat. Ja tuolta löytyy melko paljon ominaisuuksia liittyen juuri tuohon Defenderiin.

Tämä ei sitten tarkoita sitä, että kaupalliset virustorjuntaohjelmistot olisivat heikentyneet, kyllä niissä yhä edelleen on puolensa. Tämä tarkoittaa sitä, että Defender on parantanut suoritustaan mielestäni merkittävästi, kun ohjelmisto tulee käyttöjärjestelmän mukana. Mutta valitsitte sitten minkä tahansa, pitäkää huolta, että teillä on joku ohjelmisto suojananne, sillä nykyiset roskapostin mukana tai muuten hankitut ongelmat ovat todella taitavasti tehtyjä. Ja tarkkailkaa, että ohjelmisto on ajan tasalla ja toiminnassa. Todella huolestuttava asia on, kun virustorjuntaohjelmisto ilmoittaa tuolla vasemmassa alanurkassa olevansa pois päältä.

Lopuksi

Tärkein asia mielestäni on se, että kiinnittää huomiota omaan laiteympäristöön. Saattaa tuntua siltä, että laitteet ovat muuttuneet hitaammiksi, nettisurffailu tuntuu tahmealta, tiedostojen siirto takkuaa tms. Nuo ovat asioita, mille löytyy useitakin erilaisia selityksiä, mutta yhteistä niille on, että niistä tulee ottaa selvää ennen kuin alkaa tekemään muutoksia omaan ympäristöönsä, hankkimaan uusia koneita tms. Joskus pelkkä uuden koneen hankinta ei poista hitautta mikä johtuu ”kapeasta” nettiyhteydestä.

Tämän kaltaisten ongelmien selvittämisessä auttaa, kun on joku, keneltä voi kysyä neuvoa, esimerkiksi meiltä, Marskidatalta.

Hakkereiden tehtailemat tieturvahyökkäykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viimevuosien aikana. Tällä hetkellä tietoturvauhkien ylivoimainen ykkönen on ns. ransomware eli kiristyshaittaohjelma. Trendi on kasvanut Suomessa entisestään juuri nyt. Taustalla on useita syitä, joista geopoliittiset muutokset vaikuttavat olevan suurin yksittäinen tekijä.

Rikollisen miljardibisnes

Kyberturvaan liittyvät taloudelliset vaikutukset näkyvät myös kasvaneen kiristyshaittaohjelmakirjon myötä. Kansainvälisesti kiristyshaittaohjelmat aiheuttivat vuonna 2019 noin kymmenen miljardin rahalliset menetykset ja vuonna 2021 luku oli jo yli 20 miljardia (USD). Lähde: SafetyDetectives.
Kiristyshaittaohjelma ei ole sinänsä uusi keksintö, mutta nämä ovat kriminaalien näkökulmasta kaikkein tuottavimpia muotoja harjoittaa rikollisen työtä ja näiden kehitykseen satsataan yhä voimakkaammin.

Kiristyshaittaohjelman yleinen toimintaperiaate

Kiristyshaittaohjelmia on hieman erityyppisiä, mutta tyypillinen ransomware tutkailee tietokoneen tiedostoja. Esimerkiksi kuvia, erilaisia tekstejä, laskentataulukoita ja mm. PDF-tiedostoja. Pöpö tavallaan etsii dataa, jossa voisi olla käyttäjän näkökannalta kriittistä tietoa. Haittaohjelma kryptaa eli salaa tärkeänä pitämään tiedostot. Joissakin tapauksissa haittaohjelma salaa koko tietokoneen, ja näitä kryptattuja tiedostoja tai laitteita on kovin hankala, tai lähes mahdotonta, purkaa salauksestaan ilman salausavainta.

Kryptattu ja anastettu data

Mikäli tilanne on päässyt siihen tilaan, että ransomware on onnistunut salaamaan tiedostot tai tietokoneen, rikollinen kiristää käyttäjää ja vaatii tältä lunnaita tiedostojen salauksenpurkuavainta vastaan. Toisinaan tähän liittyy myös uhkaus julkaista tiedot internetissä. Lähtökohtaisesti lunnaita ei kannata koskaan maksaa, koska viimekädessä tällä rahoitetaan rikollista toimintaa. Ei ole myöskään varmuutta, saadaanko lukittua dataa auki, vaikka lunnaat maksettaisiinkin tai päättääkö rikollinen julkaista tiedot joka tapauksessa.


Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Voidaan ottaa esimerkiksi yritys, jonka kriittinen liiketoimintatieto on salattu ja vaihtoehtona voi olla joko lunnaiden maksaminen tai jopa konkurssi. Tiedostot voivat olla mitä vain, mutta asia on helppo mieltää esimerkiksi jonkin terveydenhuollon toimijan tai vaikkapa suunnittelutoimiston tietovarantoja ajatellen. Potilasasiakirjat, asiakassuunnitelmat, henkilötietoja sisältävät dokumentit, patenttiratkaisut ja niin edelleen.

Kuva: Pixabay

Kuka on hakkerin kohde tai uhri?

Pääasiassa hakkerit ovat kohdistaneet hyökkäyksiään tahoihin, joiden oletetaan maksavan lunnaat helposti saadakseen tietonsa mahdollisimman nopeasti takaisin. Vallitsevassa maailman tilassa hyökkäyksiä tehdään aivan kaikkialle, yksityishenkilöistä suuryrityksiin ja muun muassa valtionhallinnon elimiin. Hiljattain esimerkiksi STT ja Wärtsilä ilmoittivat joutuneensa hyökkäyksien kohteeksi. Kansainvälisesti hyökkäyksien kohteeksi on joutunut suuria sairaaloita ja vaikkapa media- ja viihdejätti Sony Pictures. Yleisesti mielletään, että valtaosa uhreista ei kuitenkaan ilmoita joutuneensa kiristyksen kohteeksi, jonka taustalla on useita eri tekijöitä, kuten vaikutus yritysimagoon.

Osuu jokaiselle ajan myötä, mutta miten?

Todennäköisesti jokainen joutuu enemmin tai myöhemmin hyökkäyksen kohteeksi. Pääsääntöisesti kiristyshaittaohjelma yritetään ujuttaa käyttöympäristöön sähköpostin välityksellä. Sähköpostissa voi olla esimerkiksi liitteenä ”lasku”, joka on todellisuudessa karmaiseva yllätys. Toinen yleinen tapa hyökkäykselle on koneen tietoturva-aukot. Tämänkaltaisessa hyökkäyksessä etsitään ja hyödynnetään tietokoneohjelman tai käyttöjärjestelmän lähdekoodissa olevia virheitä eli hakkerin näkökannalta haavoittuvuuksia. Usein nämä ovat käyttöjärjestelmän tai erillisen ohjelmiston tietoturva-aukkoja, joihin ei ole vielä ehditty tuoda korjaavaa päivitystä käyttäjän tai ohjelmistotoimittajan toimesta.

Kiristyshaittaohjelmilta suojautuminen

Kiristyshaittaohjelmat ja hyökkäykset kuulostavat kovin rajuilta, etenkin kun nämä koskevat käytännössä kaikkia ja voivat olla äärimmäisen tuhoisia. Varautumalla ja pienellä ennakkosuunnitelulla näiden torjuminen ja ennaltaehkäiseminen on kuitenkin melko yksinkertaista.


Sophos -tietosuojakonsepti kyberturvan edelläkävijänä

Korkeatasoinen virustorjuntaohjelmisto, joka sisältää kiristyshaittaohjelmien suojauksen on jo melko hyvä suojaus hyökkäyksiä vastaan. Marskidata tarjoaa muun muassa Sophoksen ratkaisuja. Sophos Intercept X™ on yksi loistavimmista päätelaitteen virustorjuntatuotteista, joka sisältää huippuluokan kiristyshaittaohjelmien suojauksen.  


Sophoksen älykkäät palomuurit toimivat myös yhteistyössä Intercept X -virustorjunnan kanssa. Mikäli jokin lähiverkossa oleva tietokoneen Intercept X esimerkiksi havaitsee kiristyshaittaohjelman tai minkä muun tahansa uhan, päätelaitteen virustorjunta lähettää tästä tiedon Sophoksen palomuurille, joka osaa eristää saastuneen koneen muusta verkosta, ja näin ollen estää pöpöjen leviämisen muualle verkkoon. Kyseessä on Sophos Heartbeat™ -ominaisuus, jossa tietokoneiden virustorjuntaohjelmisto keskustelee kaksisuuntaisesti ja jatkuvasti palomuurin kanssa.

Toimiva varmuuskopiointi turvaa dataselustasi

Varmuuskopiointi on toinen, teknisesti tärkein seikka, jolla voidaan vähentää hyökkäyksestä aiheutuvaa haittaa. Marskidatalla on tähänkin erittäin pätevät ratkaisut. Käyttäjien laitteista voidaan tehdä säännöllistä varmuuskopiota huippumodernin tekniikan avulla, hyvin erilaisilla ja moniulotteisilla tasoilla. Palveluihimme kuuluvat kaikenkattavat varmuuskopiointipalvelut aina yksittäisistä sähköpostilaatikoista täydelliseen tietokoneen kiintolevyn varmuuskopiointiin, sekä kokonaisvaltaisiin IT-ympäristön datataltiontiin.

Modernit palvelut toteutetaan pääsääntöisesti pilvipalvelupohjaisesti, jonka käyttöönotto on erittäin nopeaa ja joustavaa, sekä varmuuskopioiden palauttaminen onnistuu ”sormia napsauttamalla”. Taustalla ei tarvitse olla kiristyshaittaohjelma, vaan varmuuskopiopalvelu toimii yleisesti ottaen tiedostomaailman pelastusrenkaana. Toisinaan jokin sähköposti voi vain hävitä bittiavaruuteen tai laite hajota kokonaan. Marskidatan tarjoamista, pilvipalvelupohjaisista varmuuskopiosta tiedostot palautetaan kädenkäänteessä.

Työmielenrauhaa

Virustorjunnan satunnaiset tiedostoskannaukset kuuluvat vielä tänäkin päivänä jossakin määrin asiaan, mutta väkivahva, reaaliaikainen virustorjuntaohjelmisto antaa käyttäjälle aidon työ- ja mielenrauhan.
Toki laitteistojen ohjelmisto täytyy pyrkiä pitämään ajan tasalla, joten päivityksien tärkeyttä ei kannata väheksyä. Päätelaitteiden tietoturvaohjelmiston lisäksi automatisoitu, säännöllinen varmuuskopiointi tekee hengittämisestä helpompaa, kun puhutaan kyberturvallisuudesta.

Kiristyshaittaohjelma 2022

Fiksu verkkokäyttäytyminen on kovin tärkeässä roolissa kiristyshaittaohjelmiin liittyen sekä hyökkäyksen kohteeksi jouduttaessa. Kehittyneet suojatyökalut ovat kuitenkin paras työrauhanturvaaja, kun puhutaan ransomwaresta vuonna 2022.


Marskidata palvelee vahvalla ammattitaidolla kaikkia, jotka arvostavat tietojaan. Tarvitsepa yksittäisen työaseman vahvaa tietosuojaa, sähköpostilaatikon varmuuskopiointipalvelua tai kokonaisvaltaista tietotekniikkaympäristön suojausta, meiltä löytyvät kaikki ratkaisut. Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Tulevalle vuodelle 2022 on povattu, että kyberhyökkäykset jatkavat kasvuaan. Rikolliset tekevät kohdennettuja hyökkäyksiä yrityksien tärkeimpiin yksiköihin horjuttamalla konsernien toimitusketjua ja tällä tavalla saavat suuriakin vahinkoja aikaiseksi. Monesti kyberhyökkäykset on kohdennettu organisaatioiden ylimpään johtoon, mutta lisääntyvässä määrin hyökkäysketjua on nyt laajennettu usein koko yrityksen laajuiseksi. Tällä tavalla saadaan isommalla otolla, se heikoin linkki organisaation sisältä, esimerkiksi klikkaamaan haitallista kalasteluviestiä.

Etätyöskentelijät ja varsinkin tietoteknisesti kokemattomammat henkilöt ovat päivittäin helpommin alttiina kaikenlaiselle kyberrikollisuudelle ja he ovat näin ollen myös helposti lähestyttäviä uhreja. Onkin erittäin tärkeää, että työskentelyvälineet ovat ajan tasalla sekä virtuaaliuhkia ja fyysisiä hyökkäyksiä vastaan.

Lisäksi lunnasvaatimusten määrät ovat koko ajan nousussa ja näin ollen niihin liittyy vahvasti kovassa kasvussa olevat kryptovaluutat. Kryptovaluuttaliikennettä on käytännössä mahdoton jäljittää ja tästä johtuen se onkin rikollisten suosima valuutta.

Koronapandemian varjolla on myös luotu valeuutisia ja -kampanjoita, joiden avulla on päästy kalastelemaan loppukäyttäjältä arkaluontoista tietoa. Tämän kaltainen rikollinen toiminta on tilastollisesti katsottu olevan seuraavien vuosien ajan kovemmassa nosteessa. Onkin erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, minkälaiselle sivustolle tietoja itsestään kirjoittelee.

Vastaisku rikollisuutta vastaan

Turvallisen työskentelyn takaamiseksi olen kasannut muutamia ajatuksia siitä, miten kyberrikollisuutta vastaan voidaan varautua ja miten organisaation kannattaisi sisäisesti tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön riittävällä vakavuudella suhtautua.

Työkoneissa on pidettävä viimeisimmät tietoturvapäivitykset ajantasaisina

Oli työkoneen käyttöjärjestelmä sitten Windows, Linux tai MacOS niin tietoturvauhkien torppaamiseksi se on pidettävänä ajan tasalla. Käyttöjärjestelmäpäivitykset tai tietoturvapäivitykset on suunniteltu tai tehty korjaamaan tietoturva-aukkoja. Päivitykset voidaan automatisoida taustaprosessiksi niin, että loppukäyttäjä ei huomaa koneensa päivittyvän, eikä näin ollen päivitykset myöskään haittaa työarkea. Päivityskäytänteiden automatisointiin voidaan käyttää esimerkiksi Microsoft Intunea tai Solarwinds N-Central -valvontakomponenttia.

Laitteet on suojattava asianmukaisilla virustorjuntasovelluksilla

Nykyaikaiset haittaohjelmat ovat toinen toistaan monimutkaisempia toteutuksia ja näin ollen myös hankalampia pitää loitolla. Työkoneisiin on hyvä ottaa perinteisen virustorjuntaohjelmiston lisäksi käyttöön ”uuden sukupolven” tietoturvaominaisuuksia, kuten ransomware ja kryptologger hyökkäyksien esto. Näillä hyökkäysmetodeilla käytännössä kyberrikolliset pääsevät lukitsemaan eli kryptaamaan ohjelmallisesti käyttäjän kiintolevyn ja yleensä maksamalla kryptovaluuttoja lunnaina koneen saa auki.

Myös Internetselaimen käyttö pystytään suojaamaan tietoturvaohjelmistojen avulla

Tämä tuo suojaa selaimen istunnon (mm. pankkiyhteyksien) ajan tai ohjelmisto jo itsessään estää haitallisille sivustoille pääsyn. Suojattu selainistunto tarkastetaan niin, että käyttö on sallittua ja turvallista peilaten tietoturvapolitiikoihin ja suojausasetuksiin.

Suojattujen VPN-yhteyksien avulla etäkonttorityöskentelijät saadaan yhdistettyä turvallisesti yrityksen tiedosto- ja palvelinresursseihin

VPN-yhteyksiin voidaan tuoda lisäsuojaa esimerkiksi erillisillä sertifikaateilla ja tiukoilla tunnuskäytänteillä. Etätyöskentelijöille etäyhteyksien käyttö ja tarkoitus tulee kouluttaa, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät ja näin ollen turvallinen työskentely-ympäristö on varmistettu koko organisaation laajuisesti.

Salattua sekä suojattua sähköpostiliikennettä tulisi myös suosia ja ottaa mahdollisimman nopeasti asetukset käyttöön

Riskejä on huomattavissa silloin, kun käyttäjän sähköpostissa käsitellään henkilöille kohdennettua tai arkaluontoista sisältöä. Sähköpostia lähetettäessä on hyvä pitää mielessä, ettei sisällytä viestiin esimerkiksi henkilöturvatunnuksia tai pankkitietoja. Sähköpostiviestin sisältöön pystytään ottamaan kantaa, esimerkiksi usealla organisaatiolla käytössä olevan Microsoft 365 -sähköpostijärjestelmän tietoturvapolitiikkojen avulla, ja huomauttaa käyttäjää arkaluontoisesta viestisisällöstä tai vastaavasti estää viestin lähetys.

Tietokoneet ja mobiililaitteet on hyvä pitää laitehallinnan piirissä

Laitehallinnalla yrityksen työlaitteisiin määritellään kohdennetusti yrityksen tietoturvapolitiikat sekä sallitut sovellukset, joita loppukäyttäjät voivat turvallisesti laitteisiinsa asentaa. Yrityksen laitteiksi voidaan luokitella perinteiset kannettavat tietokoneet kuin mobiililaitteetkin. Mobiililaitteissa hoidetaan tänä päivänä lähes yhtä paljon henkilökohtaisia asioita kuten pankkiasiat ja maksaminen, joten näiden laitteiden suojausta ei pidä missään nimessä unohtaa.

Laitehallinnan kaltaisessa suojauskerroksessa työlaitteen saastuessa tai tietoturvapolitiikan havaitessa poikkeuksia työkone estetään pois yrityksen resursseista. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työkone saastuu, estetään samalla hetkellä pääsy sähköpostijärjestelmiin ja yrityksen verkkoresursseihin.

Tietoturvapolitiikkaa on työstettävä ja pidettävä ajantasaisena

Politiikat on mietitty yrityksen käyttöön sopivaksi sekä tietoturvakäytänteiden ja niiden koulutukset on hyvä järjestää säännöllisin väliajoin yrityksessä sisäisesti, jolloin toimintamallit ja pelisäännöt ovat kaikille selvät. Asetukset ja politiikat olisi hyvä miettiä organisaation sisällä eri osastojen välillä, että saavutetaan mahdollisimman paras kattavuus tietoturvan ehdoilla.

Tietoturvatietous yrityksessä

Nykypäivänä on mahdollista rakentaa asianmukaisilla tietoturva-asetuksilla ja ohjelmistoilla usean kerroksen suojausta loppukäyttäjän turvaksi niin konttorille kuin etätyöpisteisiin. Tilanne, jossa loppukäyttäjän ymmärrys saadaan aukottomaksi esimerkiksi kalasteluviestistä ja siihen vastaamisesta on varmasti haasteellista, koska tänä päivänä nuo kalasteluviestit on tehty hankalaksi jopa asiantuntijoiden havaita. Koulutukset ja organisaation sisäinen viestintä on näistä syistä isossa roolissa tietoturvatietouden säilyttämiseksi.

Tietoturvaa on siis hyvä miettiä ja pitää se mukana koko ajan yrityksen arjessa ja kehitysprojekteissa. Tällä tavalla päästään varmasti parhaaseen mahdolliseen tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön organisaation laajuisesti.

Marskidata logo

Marskidata Oy

SaapumisohjeetLaskutustiedot
SaapumisohjeetLaskutustiedot
SaapumisohjeetLaskutustiedot
chevron-down