On varmasti monia esteitä siihen, ettei myyjän ja asiakkaan välinen vuorovaikutuksellinen ja luottamuksellinen keskustelu synny tai vaikkapa tietoturvaan liittyvistä asioista keskustelu ei vain saa tuulta purjeiden alle. Kokemuksesta väittäisin usein syyksi yhden merkittävän haitan keskustelussa. Vaikka myyjä haluaa myydä, ei keskustelu sido asiakasta ostamaan mitään. Mutta keskustelu myyjän kanssa voi olla asiakkaan kannalta monin verroin merkityksellisempää, mitä aluksi voisi luulla. Lue siis eteenpäin, niin kerron mikä on tämä yksi merkittävä haitta keskustelussa.
Lähdetään liikkeelle tarinalla myyntinaisesta nimeltä Tiina ja hänen asiakastaan Ismosta. IT-päällikkö Ismo tapasi IT-myyjä Tiinan toimistollaan. Tiina yritti keskustella Ismon kanssa tietoturvan tilasta, mutta Ismo torppasi keskustelun useaan otteeseen todeten, että ”kaikki on meillä kunnossa. Meillä on IT-palveluille toimittaja, joka hoitaa myös tietoturvan ja kaikki on täysin kunnossa”. Keskustelut jäivät ”torsoksi”, mutta myyjän kanssa hierottiin lopulta kauppaa työasemien elinkaaripalvelusta.
Tiinan myymä elinkaaripalvelu otettiin käyttöön Ismon työpaikalla, mutta samoihin aikoihin yhtiön toiminta lamaantui yllättäen. Yhtiön palvelimet kryptattiin ja yhtiön sähköpostiosoitteista alkoi virrata sidosryhmille sekä asiakkaille kalasteluviestejä ja asiattomia ”törkyviestejä”. Mainehaitta alkoi kasvaa tunti tunnilta. Yrityksen johto vaikutti hätääntyneeltä ja tunnelma töissä kaoottiselta.
Ismo soitteli toistuvasti IT-palveluntarjoajalleen, mutta apua ei tuntunut tulevan helpolla. Ismo vaati apua vasteajalla ”heti”. Lopulta useamman tunnin jälkeen palveluntarjoaja teki selväksi, että he ovat toimittaneet palomuurit ja tietoturvalisenssejä Ismon edustamalle firmalle, mutta ei sen kummempaa. Ismo alkoi ymmärtää, että tosipaikan tullen ei ollut vasteaikaa mihin tukeutua. Palveluntarjoajan kanssa oli toki sovittu perustason IT-tuesta neljän tunnin vasteajalla, mutta tietoturvaan liittyvä reagointi oli tämän ulkopuolella. Toimittajalta toki sai sitä, mutta ilman sitoumusta nopeaan vasteaikaan.
Tietoturva Ismon työpaikalla osoittautui olevan sitä luokkaa, että lisenssejä oli asennettu työasemille ja palomuurit löytyivät. Juuri muuta ei oltukaan tehty, eikä aitoon hätään varauduttu. Tietoturvapuolelle ei ollut hankittu reagointipalvelua kireällä vasteajalla. Ismo ymmärsi, että kun tästä todella isolla rahamäärällä selviydytään ja suuren liiketoimintahaitan kautta, niin johtoryhmä haluaa selityksen yrityksen tietoturvan tasosta. Silloin Ismo muisti keskustelunsa Tiinan kanssa. Tiina halusi puhua tietoturvasta ja hänellä olisi selvästi ollut ratkaisuja tietoturvan kehittämiseen. Aitoa reagointia ja suojautumista.
Olettamus ja olettamisen mukanaan tuoma pettymys tai suoranainen epäonnistuminen. Tässä tarinassa olettaminen on johtanut olettajaa harhaan; Ismo oletti tietoturva-asioiden olevan kunnossa. Olisiko paremmin sujunut keskustelu tietoturvasta voinut estää epäonnistumisen, mainehaitan ja rahallisen tappion? Väitän, että vuorovaikutteisella keskustelulla olisi voitu välttyä jopa tämän kaltaiselta tilanteelta. Keskustelun jälkeen Ismon ratkaistavaksi olisi jäänyt joko kiristää vaatimuksia nykyisen palvelutuottajan suuntaan tai vaihtaa Tiinan edustamaan yritykseen, joka jo ensi metreillä osoitti aitoa halua auttaa asiakastaan ja varmistaa Ismon yrityksen hyvän tietoturvan tason.
Olen tehnyt yli 14 vuotta B2B-myyntiä ja huomannut olettamisen olevan läsnä loppujen lopuksi myynnin kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi myyntisyklin alkupäässä kuulemme usein keskustelua kylmäsoittojen ja asiakaskontaktoinnin vaikeudesta, koska myyjä olettaa: ”ei se asiakas kuitenkaan vastaa” tai ”ei se asiakas tällaiseen ’spiikkiin’ lämpene”. Myyjän on luotettava ammattitaitoonsa ja siihen, että halu auttaa asiakasta hänelle merkityksellisissä haasteissa, tuottaa kyllä tulosta. Ei aina, mutta tarkka asiakas kyllä tunnistaa sen hyvän kaverin, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Myyjän ei kannata myöskään olettaa, että asiakas muistaa kaiken palaverissa käydyn asian. Asioita täytyy käydä läpi aika ajoin uudestaan ja myyntityö on erityisen vahvasti laji, jossa perusasioista kiinnipitäminen johtaa menestykseen.
Asiakkaan ei myöskään kannata olettaa liikaa asioita. Kun tehdään tarjouspyyntöjä ja kilpailutuksia, jotka johtavat täysin päättömiin tai vertailukelvottomiin tarjouksiin toimittajilta, niin kaikki tuhlaavat aikaansa. Todennäköisesti jokainen osapuoli lopulta pettyy. Lisäksi voidaan sanoa, että kun jonkin osa-alueen oletetaan olevan kunnossa (mutta ei kuitenkaan oikeasti tutkita onko), niin huomiota ei keskitetä asiaan, johon ehkä kannattaisi. Pitää olla luotettava IT-kumppani ja osaava kaveri kertomaan, mitä kannattaisi harkita tai mitä olisi syytä ottaa huomioon.
Vuosien varrella olen nähnyt itse tietoturvan suhteen järkyttävässä kunnossa olevia ympäristöjä. Esimerkiksi palveluita, joista asiakkaat maksavat, mutta jotka eivät sitten tosipaikassa kuitenkaan toimi. Olen nähnyt tehtaan, joiden liukuhihnat voisi pysäyttää tien toiselta puolelta perustasoisen teini-ikäisen hakkerin toimesta. Olen nähnyt toimistohotellin, jonka asiakasyhtiöiden verkot olivat täysin avoimia kaikille. Olen nähnyt finanssialan toimijan, jonka asiakasrekisterit olivat suojaamatta avoimessa verkossa ja vielä pahan tietomurron, sekä sitä seuranneen mainehaitankin jälkeen ”kaikki oli kunnossa: ei tarvitse edes keskustella tietoturvasta”. Kaikissa näissä tapauksissa kaiken takana on ollut ihmisiä, jotka ovat olettaneet kaiken olevan niin kunnossa, ettei kannata edes keskustella aiheesta.
”Älä oleta ja tee tätä virhettä, vaan keskustele! Tarkistamalla asiat selviävät.”
Mikä olisi mielestäni oikea ratkaisu tähän koko teemaan? Kiteytän sen tähän. Asiakas: älä oleta, vaan selvitä ja keskustele. Ole utelias ratkaisujen ja muuttuvan maailman suhteen. Myyjä: älä oleta, vaan toimi, toista ja pidä perusasioista kiinni.
Meillä ei ole mahdollisuutta höllätä tietoturvan suhteen, vaan on varmistettava asioiden oikea laita. Edelleen asiakas päättää ja myyjä kuuntelee, sekä osoittaa asiantuntijuutta tarjoamalla asiakkaan IT-ympäristöön tai asiakkaan kulloinkin olevaan tarpeeseen järkeviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Niin hyvä ja asiantunteva IT-kumppani toimii.
PS. Sinua saattaa kiinnostaa myös kollegani Arton blogit Tietoturva päättäjän näkökulmasta, osa 1 ja osa 2. Lue lisää Marskidatan palveluista Tietoturva ja IT-palvelut yrityksille. Tutustu myös asiakastarinaan Arbonaut valitsi Marskidatan tietoturvansa vahvistajaksi ja Mastsystem on tyytyväinen kokonaisvaltaisen IT-kumppanin palvelualttiuteen.
Niin ja ole yhteydessä meidän hyviin tyyppeihin myyntitiimissä myynti@marskidata.fi.
Viime aikoina on ollut paljon uutisia tietomurroista ja kalasteluviestikampanjoista. Askarruttaako sinuakin, kuinka voit suojata tilisi paremmin näiltä? Tässä blogissa kerron MFA:sta, keinosta, jolla voit suojata tilisi tietovarkailta.
Internetpalveluihin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys vahvistetaan perinteisesti käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän on osoitettava palvelulle olevansa se henkilö, joka hän väittää olevansa. Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö ei kuitenkaan ole ihanteellinen tapa suorittaa todennus. Käyttäjätunnuksen (varsinkin työhön liittyvissä palveluissa) arvaaminen on helppoa, erityisesti kun käyttäjätunnus on usein henkilön sähköpostiosoite. Lisäksi käyttäjät voivat valita helposti muistettavan salasanan, jota käyttävät useilla eri palveluilla, kuten klassinen Salasana1 tai Salasana1!.
Salasanojen "kierrättäminen" ei ole suositeltavaa, koska jos salasana vuotaa yhdestä palvelusta, muut henkilöt kuin sinä voivat käyttää sitä yrittäessään kirjautua muihin palveluihin. He käyttävät yhdestä paikasta vuotanutta käyttäjätunnusta ja salasanaa, ja kokeilevat onneaan, josko ne avaisivat pääsyn myös muuallekin. Onneksi erilaiset salasanapalvelut, esimerkiksi Google, ilmoittaa vuotaneista salasanoista. Jos Google-tilille on tallennettu tai yritetään tallentaa vuotanutta salasanaa, Google pyytää vaihtamaan kyseisen salasanaa johonkin toiseen, vahvempaan salasanaan. Salasana on kuitenkin jo kerennyt pääsemään jonkun toisen käsiin, ja tilisi, joilla on ollut sama salasana käytössä, voivat olla vaarassa.
Voit lukea kollegani blogista lisätietoja salasanoista ja niiden historiasta täältä: Salasanojen historiaa ja nykypäivää: Näin luot tietoturvallisen salasanan - Marskidata
Kaksi tai monivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi tarvitaan kolmas tai vielä useampi todennuskeino, jotta sisäänkirjautuminen onnistuu. Sisään kirjauduttaessa palvelu lähettää esimerkiksi tekstiviestin määritettyyn puhelinnumeroon, joka pitää syöttää palveluun. Microsoft on ilmoittanut vuonna 2019, että monivaiheinen tunnistautuminen estää 99.9 % tilien kaappauksista (Microsoft). Monissa palveluissa kaksivaiheinen tunnistautuminen on jo välttämätöntä, ja tämä on saattanut tulla sinullekin vastaan esimerkiksi pankkiin kirjautuessa.
Tästä voit lukea meidän servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan Servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan - Marskidata
Kaksivaiheinen todennus ei vaadi ylimääräisten koodien tai tunnusten muistamista. Keinoja tunnistautua monivaiheisesti löytyy monia: Authenticator-sovellukset, tekstiviestit, fyysiset avaimet kuten Yubikey tai biometriset tunnisteet, kuten kasvot ja sormenjäljet. Yleisimpiä näistä kuitenkin on erilaiset Authenticator-sovellukset puhelimessa tai muussa mobiililaitteessa.
Tekstiviestikoodit ovat olleet myös suosittuja, mutta Microsoft on viime aikoina alkanut poistamaan käytöstä tätä metodia. “SIM-swappaaminen” on keino, jolla varkaat voivat saada teleoperaattorin siirtämään käyttäjän numeron omaan SIM-korttiinsa esittämällä käyttäjää. Käyttäjän henkilötiedot on voitu saada manipuloinnilla, kalasteluviestin yhteydessä tai julkisesti saatavilla olevan tiedon avulla, ja näitä tietoja hyödyntämällä varas vakuuttaa operaattorille, että kyseessä on oikeasti SIM-kortin omistaja. Tämä skenaario on toki harvinaista Suomessa ja vaatii varkaalta todella paljon omistautumista. Silti se on täysin mahdollista.
Kaiken kaikkiaan monivaiheinen tunnistautuminen on välttämätön osa nykyaikaista tietoturvaa. Tulevaisuudessa voidaan odottaa entistä kehittyneempiä MFA-ratkaisuja, jotka integroivat entistä saumattomammin käyttäjän arkeen samalla tarjoten vahvaa suojaa tietoturvauhkilta. Organisaatioiden ja yksityishenkilöiden tulisi harkita MFA:n käyttöönottoa osana kokonaisvaltaista tietoturvastrategiaa, joka turvaa niiden digitaalisen läsnäolon.
Tarvitsetko apua monivaiheisen tunnistautumisen käyttöönotossa vai heräsikö kysymyksiä tietoturvaan liittyen? Laita ihmeessä viestiä osoitteeseen servicedesk@marskidata.fi tai myynti@marskidata.fi. Voit olla meihin myös yhteydessä alla olevan lomakkeen kautta!
Hakkereiden tehtailemat tieturvahyökkäykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viimevuosien aikana. Tällä hetkellä tietoturvauhkien ylivoimainen ykkönen on ns. ransomware eli kiristyshaittaohjelma. Trendi on kasvanut Suomessa entisestään juuri nyt. Taustalla on useita syitä, joista geopoliittiset muutokset vaikuttavat olevan suurin yksittäinen tekijä.
Kyberturvaan liittyvät taloudelliset vaikutukset näkyvät myös kasvaneen kiristyshaittaohjelmakirjon myötä. Kansainvälisesti kiristyshaittaohjelmat aiheuttivat vuonna 2019 noin kymmenen miljardin rahalliset menetykset ja vuonna 2021 luku oli jo yli 20 miljardia (USD). Lähde: SafetyDetectives.
Kiristyshaittaohjelma ei ole sinänsä uusi keksintö, mutta nämä ovat kriminaalien näkökulmasta kaikkein tuottavimpia muotoja harjoittaa rikollisen työtä ja näiden kehitykseen satsataan yhä voimakkaammin.
Kiristyshaittaohjelmia on hieman erityyppisiä, mutta tyypillinen ransomware tutkailee tietokoneen tiedostoja. Esimerkiksi kuvia, erilaisia tekstejä, laskentataulukoita ja mm. PDF-tiedostoja. Pöpö tavallaan etsii dataa, jossa voisi olla käyttäjän näkökannalta kriittistä tietoa. Haittaohjelma kryptaa eli salaa tärkeänä pitämään tiedostot. Joissakin tapauksissa haittaohjelma salaa koko tietokoneen, ja näitä kryptattuja tiedostoja tai laitteita on kovin hankala, tai lähes mahdotonta, purkaa salauksestaan ilman salausavainta.
Mikäli tilanne on päässyt siihen tilaan, että ransomware on onnistunut salaamaan tiedostot tai tietokoneen, rikollinen kiristää käyttäjää ja vaatii tältä lunnaita tiedostojen salauksenpurkuavainta vastaan. Toisinaan tähän liittyy myös uhkaus julkaista tiedot internetissä. Lähtökohtaisesti lunnaita ei kannata koskaan maksaa, koska viimekädessä tällä rahoitetaan rikollista toimintaa. Ei ole myöskään varmuutta, saadaanko lukittua dataa auki, vaikka lunnaat maksettaisiinkin tai päättääkö rikollinen julkaista tiedot joka tapauksessa.
Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Voidaan ottaa esimerkiksi yritys, jonka kriittinen liiketoimintatieto on salattu ja vaihtoehtona voi olla joko lunnaiden maksaminen tai jopa konkurssi. Tiedostot voivat olla mitä vain, mutta asia on helppo mieltää esimerkiksi jonkin terveydenhuollon toimijan tai vaikkapa suunnittelutoimiston tietovarantoja ajatellen. Potilasasiakirjat, asiakassuunnitelmat, henkilötietoja sisältävät dokumentit, patenttiratkaisut ja niin edelleen.
Pääasiassa hakkerit ovat kohdistaneet hyökkäyksiään tahoihin, joiden oletetaan maksavan lunnaat helposti saadakseen tietonsa mahdollisimman nopeasti takaisin. Vallitsevassa maailman tilassa hyökkäyksiä tehdään aivan kaikkialle, yksityishenkilöistä suuryrityksiin ja muun muassa valtionhallinnon elimiin. Hiljattain esimerkiksi STT ja Wärtsilä ilmoittivat joutuneensa hyökkäyksien kohteeksi. Kansainvälisesti hyökkäyksien kohteeksi on joutunut suuria sairaaloita ja vaikkapa media- ja viihdejätti Sony Pictures. Yleisesti mielletään, että valtaosa uhreista ei kuitenkaan ilmoita joutuneensa kiristyksen kohteeksi, jonka taustalla on useita eri tekijöitä, kuten vaikutus yritysimagoon.
Todennäköisesti jokainen joutuu enemmin tai myöhemmin hyökkäyksen kohteeksi. Pääsääntöisesti kiristyshaittaohjelma yritetään ujuttaa käyttöympäristöön sähköpostin välityksellä. Sähköpostissa voi olla esimerkiksi liitteenä ”lasku”, joka on todellisuudessa karmaiseva yllätys. Toinen yleinen tapa hyökkäykselle on koneen tietoturva-aukot. Tämänkaltaisessa hyökkäyksessä etsitään ja hyödynnetään tietokoneohjelman tai käyttöjärjestelmän lähdekoodissa olevia virheitä eli hakkerin näkökannalta haavoittuvuuksia. Usein nämä ovat käyttöjärjestelmän tai erillisen ohjelmiston tietoturva-aukkoja, joihin ei ole vielä ehditty tuoda korjaavaa päivitystä käyttäjän tai ohjelmistotoimittajan toimesta.
Kiristyshaittaohjelmat ja hyökkäykset kuulostavat kovin rajuilta, etenkin kun nämä koskevat käytännössä kaikkia ja voivat olla äärimmäisen tuhoisia. Varautumalla ja pienellä ennakkosuunnitelulla näiden torjuminen ja ennaltaehkäiseminen on kuitenkin melko yksinkertaista.
Korkeatasoinen virustorjuntaohjelmisto, joka sisältää kiristyshaittaohjelmien suojauksen on jo melko hyvä suojaus hyökkäyksiä vastaan. Marskidata tarjoaa muun muassa Sophoksen ratkaisuja. Sophos Intercept X™ on yksi loistavimmista päätelaitteen virustorjuntatuotteista, joka sisältää huippuluokan kiristyshaittaohjelmien suojauksen.
Sophoksen älykkäät palomuurit toimivat myös yhteistyössä Intercept X -virustorjunnan kanssa. Mikäli jokin lähiverkossa oleva tietokoneen Intercept X esimerkiksi havaitsee kiristyshaittaohjelman tai minkä muun tahansa uhan, päätelaitteen virustorjunta lähettää tästä tiedon Sophoksen palomuurille, joka osaa eristää saastuneen koneen muusta verkosta, ja näin ollen estää pöpöjen leviämisen muualle verkkoon. Kyseessä on Sophos Heartbeat™ -ominaisuus, jossa tietokoneiden virustorjuntaohjelmisto keskustelee kaksisuuntaisesti ja jatkuvasti palomuurin kanssa.
Varmuuskopiointi on toinen, teknisesti tärkein seikka, jolla voidaan vähentää hyökkäyksestä aiheutuvaa haittaa. Marskidatalla on tähänkin erittäin pätevät ratkaisut. Käyttäjien laitteista voidaan tehdä säännöllistä varmuuskopiota huippumodernin tekniikan avulla, hyvin erilaisilla ja moniulotteisilla tasoilla. Palveluihimme kuuluvat kaikenkattavat varmuuskopiointipalvelut aina yksittäisistä sähköpostilaatikoista täydelliseen tietokoneen kiintolevyn varmuuskopiointiin, sekä kokonaisvaltaisiin IT-ympäristön datataltiontiin.
Modernit palvelut toteutetaan pääsääntöisesti pilvipalvelupohjaisesti, jonka käyttöönotto on erittäin nopeaa ja joustavaa, sekä varmuuskopioiden palauttaminen onnistuu ”sormia napsauttamalla”. Taustalla ei tarvitse olla kiristyshaittaohjelma, vaan varmuuskopiopalvelu toimii yleisesti ottaen tiedostomaailman pelastusrenkaana. Toisinaan jokin sähköposti voi vain hävitä bittiavaruuteen tai laite hajota kokonaan. Marskidatan tarjoamista, pilvipalvelupohjaisista varmuuskopiosta tiedostot palautetaan kädenkäänteessä.
Virustorjunnan satunnaiset tiedostoskannaukset kuuluvat vielä tänäkin päivänä jossakin määrin asiaan, mutta väkivahva, reaaliaikainen virustorjuntaohjelmisto antaa käyttäjälle aidon työ- ja mielenrauhan.
Toki laitteistojen ohjelmisto täytyy pyrkiä pitämään ajan tasalla, joten päivityksien tärkeyttä ei kannata väheksyä. Päätelaitteiden tietoturvaohjelmiston lisäksi automatisoitu, säännöllinen varmuuskopiointi tekee hengittämisestä helpompaa, kun puhutaan kyberturvallisuudesta.
Fiksu verkkokäyttäytyminen on kovin tärkeässä roolissa kiristyshaittaohjelmiin liittyen sekä hyökkäyksen kohteeksi jouduttaessa. Kehittyneet suojatyökalut ovat kuitenkin paras työrauhanturvaaja, kun puhutaan ransomwaresta vuonna 2022.
Marskidata palvelee vahvalla ammattitaidolla kaikkia, jotka arvostavat tietojaan. Tarvitsepa yksittäisen työaseman vahvaa tietosuojaa, sähköpostilaatikon varmuuskopiointipalvelua tai kokonaisvaltaista tietotekniikkaympäristön suojausta, meiltä löytyvät kaikki ratkaisut. Älä epäröi ottaa yhteyttä!
Tulevalle vuodelle 2022 on povattu, että kyberhyökkäykset jatkavat kasvuaan. Rikolliset tekevät kohdennettuja hyökkäyksiä yrityksien tärkeimpiin yksiköihin horjuttamalla konsernien toimitusketjua ja tällä tavalla saavat suuriakin vahinkoja aikaiseksi. Monesti kyberhyökkäykset on kohdennettu organisaatioiden ylimpään johtoon, mutta lisääntyvässä määrin hyökkäysketjua on nyt laajennettu usein koko yrityksen laajuiseksi. Tällä tavalla saadaan isommalla otolla, se heikoin linkki organisaation sisältä, esimerkiksi klikkaamaan haitallista kalasteluviestiä.
Etätyöskentelijät ja varsinkin tietoteknisesti kokemattomammat henkilöt ovat päivittäin helpommin alttiina kaikenlaiselle kyberrikollisuudelle ja he ovat näin ollen myös helposti lähestyttäviä uhreja. Onkin erittäin tärkeää, että työskentelyvälineet ovat ajan tasalla sekä virtuaaliuhkia ja fyysisiä hyökkäyksiä vastaan.
Lisäksi lunnasvaatimusten määrät ovat koko ajan nousussa ja näin ollen niihin liittyy vahvasti kovassa kasvussa olevat kryptovaluutat. Kryptovaluuttaliikennettä on käytännössä mahdoton jäljittää ja tästä johtuen se onkin rikollisten suosima valuutta.
Koronapandemian varjolla on myös luotu valeuutisia ja -kampanjoita, joiden avulla on päästy kalastelemaan loppukäyttäjältä arkaluontoista tietoa. Tämän kaltainen rikollinen toiminta on tilastollisesti katsottu olevan seuraavien vuosien ajan kovemmassa nosteessa. Onkin erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, minkälaiselle sivustolle tietoja itsestään kirjoittelee.
Turvallisen työskentelyn takaamiseksi olen kasannut muutamia ajatuksia siitä, miten kyberrikollisuutta vastaan voidaan varautua ja miten organisaation kannattaisi sisäisesti tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön riittävällä vakavuudella suhtautua.
Oli työkoneen käyttöjärjestelmä sitten Windows, Linux tai MacOS niin tietoturvauhkien torppaamiseksi se on pidettävänä ajan tasalla. Käyttöjärjestelmäpäivitykset tai tietoturvapäivitykset on suunniteltu tai tehty korjaamaan tietoturva-aukkoja. Päivitykset voidaan automatisoida taustaprosessiksi niin, että loppukäyttäjä ei huomaa koneensa päivittyvän, eikä näin ollen päivitykset myöskään haittaa työarkea. Päivityskäytänteiden automatisointiin voidaan käyttää esimerkiksi Microsoft Intunea tai Solarwinds N-Central -valvontakomponenttia.
Nykyaikaiset haittaohjelmat ovat toinen toistaan monimutkaisempia toteutuksia ja näin ollen myös hankalampia pitää loitolla. Työkoneisiin on hyvä ottaa perinteisen virustorjuntaohjelmiston lisäksi käyttöön ”uuden sukupolven” tietoturvaominaisuuksia, kuten ransomware ja kryptologger hyökkäyksien esto. Näillä hyökkäysmetodeilla käytännössä kyberrikolliset pääsevät lukitsemaan eli kryptaamaan ohjelmallisesti käyttäjän kiintolevyn ja yleensä maksamalla kryptovaluuttoja lunnaina koneen saa auki.
Tämä tuo suojaa selaimen istunnon (mm. pankkiyhteyksien) ajan tai ohjelmisto jo itsessään estää haitallisille sivustoille pääsyn. Suojattu selainistunto tarkastetaan niin, että käyttö on sallittua ja turvallista peilaten tietoturvapolitiikoihin ja suojausasetuksiin.
VPN-yhteyksiin voidaan tuoda lisäsuojaa esimerkiksi erillisillä sertifikaateilla ja tiukoilla tunnuskäytänteillä. Etätyöskentelijöille etäyhteyksien käyttö ja tarkoitus tulee kouluttaa, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät ja näin ollen turvallinen työskentely-ympäristö on varmistettu koko organisaation laajuisesti.
Riskejä on huomattavissa silloin, kun käyttäjän sähköpostissa käsitellään henkilöille kohdennettua tai arkaluontoista sisältöä. Sähköpostia lähetettäessä on hyvä pitää mielessä, ettei sisällytä viestiin esimerkiksi henkilöturvatunnuksia tai pankkitietoja. Sähköpostiviestin sisältöön pystytään ottamaan kantaa, esimerkiksi usealla organisaatiolla käytössä olevan Microsoft 365 -sähköpostijärjestelmän tietoturvapolitiikkojen avulla, ja huomauttaa käyttäjää arkaluontoisesta viestisisällöstä tai vastaavasti estää viestin lähetys.
Laitehallinnalla yrityksen työlaitteisiin määritellään kohdennetusti yrityksen tietoturvapolitiikat sekä sallitut sovellukset, joita loppukäyttäjät voivat turvallisesti laitteisiinsa asentaa. Yrityksen laitteiksi voidaan luokitella perinteiset kannettavat tietokoneet kuin mobiililaitteetkin. Mobiililaitteissa hoidetaan tänä päivänä lähes yhtä paljon henkilökohtaisia asioita kuten pankkiasiat ja maksaminen, joten näiden laitteiden suojausta ei pidä missään nimessä unohtaa.
Laitehallinnan kaltaisessa suojauskerroksessa työlaitteen saastuessa tai tietoturvapolitiikan havaitessa poikkeuksia työkone estetään pois yrityksen resursseista. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työkone saastuu, estetään samalla hetkellä pääsy sähköpostijärjestelmiin ja yrityksen verkkoresursseihin.
Politiikat on mietitty yrityksen käyttöön sopivaksi sekä tietoturvakäytänteiden ja niiden koulutukset on hyvä järjestää säännöllisin väliajoin yrityksessä sisäisesti, jolloin toimintamallit ja pelisäännöt ovat kaikille selvät. Asetukset ja politiikat olisi hyvä miettiä organisaation sisällä eri osastojen välillä, että saavutetaan mahdollisimman paras kattavuus tietoturvan ehdoilla.
Nykypäivänä on mahdollista rakentaa asianmukaisilla tietoturva-asetuksilla ja ohjelmistoilla usean kerroksen suojausta loppukäyttäjän turvaksi niin konttorille kuin etätyöpisteisiin. Tilanne, jossa loppukäyttäjän ymmärrys saadaan aukottomaksi esimerkiksi kalasteluviestistä ja siihen vastaamisesta on varmasti haasteellista, koska tänä päivänä nuo kalasteluviestit on tehty hankalaksi jopa asiantuntijoiden havaita. Koulutukset ja organisaation sisäinen viestintä on näistä syistä isossa roolissa tietoturvatietouden säilyttämiseksi.
Tietoturvaa on siis hyvä miettiä ja pitää se mukana koko ajan yrityksen arjessa ja kehitysprojekteissa. Tällä tavalla päästään varmasti parhaaseen mahdolliseen tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön organisaation laajuisesti.
