Marskidata logo
Marskidata logo
Ota yhteyttä

Viime aikoina on ollut paljon uutisia tietomurroista ja kalasteluviestikampanjoista. Askarruttaako sinuakin, kuinka voit suojata tilisi paremmin näiltä? Tässä blogissa kerron MFA:sta, keinosta, jolla voit suojata tilisi tietovarkailta.

Internetpalveluihin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys vahvistetaan perinteisesti käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän on osoitettava palvelulle olevansa se henkilö, joka hän väittää olevansa. Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö ei kuitenkaan ole ihanteellinen tapa suorittaa todennus. Käyttäjätunnuksen (varsinkin työhön liittyvissä palveluissa) arvaaminen on helppoa, erityisesti kun käyttäjätunnus on usein henkilön sähköpostiosoite. Lisäksi käyttäjät voivat valita helposti muistettavan salasanan, jota käyttävät useilla eri palveluilla, kuten klassinen Salasana1 tai Salasana1!.

Salasanojen "kierrättäminen" ei ole suositeltavaa, koska jos salasana vuotaa yhdestä palvelusta, muut henkilöt kuin sinä voivat käyttää sitä yrittäessään kirjautua muihin palveluihin. He käyttävät yhdestä paikasta vuotanutta käyttäjätunnusta ja salasanaa, ja kokeilevat onneaan, josko ne avaisivat pääsyn myös muuallekin. Onneksi erilaiset salasanapalvelut, esimerkiksi Google, ilmoittaa vuotaneista salasanoista. Jos Google-tilille on tallennettu tai yritetään tallentaa vuotanutta salasanaa, Google pyytää vaihtamaan kyseisen salasanaa johonkin toiseen, vahvempaan salasanaan. Salasana on kuitenkin jo kerennyt pääsemään jonkun toisen käsiin, ja tilisi, joilla on ollut sama salasana käytössä, voivat olla vaarassa.

Voit lukea kollegani blogista lisätietoja salasanoista ja niiden historiasta täältä: Salasanojen historiaa ja nykypäivää: Näin luot tietoturvallisen salasanan - Marskidata

Mikä ihmeen kaksivaiheinen tunnistautuminen?

Kaksi tai monivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi tarvitaan kolmas tai vielä useampi todennuskeino, jotta sisäänkirjautuminen onnistuu. Sisään kirjauduttaessa palvelu lähettää esimerkiksi tekstiviestin määritettyyn puhelinnumeroon, joka pitää syöttää palveluun. Microsoft on ilmoittanut vuonna 2019, että monivaiheinen tunnistautuminen estää 99.9 % tilien kaappauksista (Microsoft). Monissa palveluissa kaksivaiheinen tunnistautuminen on jo välttämätöntä, ja tämä on saattanut tulla sinullekin vastaan esimerkiksi pankkiin kirjautuessa.

Tästä voit lukea meidän servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan Servicedeskin viisi vinkkiä tietoturvaan - Marskidata

Kaksivaiheinen todennus ei vaadi ylimääräisten koodien tai tunnusten muistamista. Keinoja tunnistautua monivaiheisesti löytyy monia: Authenticator-sovellukset, tekstiviestit, fyysiset avaimet kuten Yubikey tai biometriset tunnisteet, kuten kasvot ja sormenjäljet. Yleisimpiä näistä kuitenkin on erilaiset Authenticator-sovellukset puhelimessa tai muussa mobiililaitteessa.

Tekstiviestikoodit ovat olleet myös suosittuja, mutta Microsoft on viime aikoina alkanut poistamaan käytöstä tätä metodia. “SIM-swappaaminen” on keino, jolla varkaat voivat saada teleoperaattorin siirtämään käyttäjän numeron omaan SIM-korttiinsa esittämällä käyttäjää. Käyttäjän henkilötiedot on voitu saada manipuloinnilla, kalasteluviestin yhteydessä tai julkisesti saatavilla olevan tiedon avulla, ja näitä tietoja hyödyntämällä varas vakuuttaa operaattorille, että kyseessä on oikeasti SIM-kortin omistaja. Tämä skenaario on toki harvinaista Suomessa ja vaatii varkaalta todella paljon omistautumista. Silti se on täysin mahdollista.

3 syytä, miksi monivaiheista tunnistautumista kannattaa käyttää.

Kaiken kaikkiaan monivaiheinen tunnistautuminen on välttämätön osa nykyaikaista tietoturvaa. Tulevaisuudessa voidaan odottaa entistä kehittyneempiä MFA-ratkaisuja, jotka integroivat entistä saumattomammin käyttäjän arkeen samalla tarjoten vahvaa suojaa tietoturvauhkilta. Organisaatioiden ja yksityishenkilöiden tulisi harkita MFA:n käyttöönottoa osana kokonaisvaltaista tietoturvastrategiaa, joka turvaa niiden digitaalisen läsnäolon.

Tarvitsetko apua monivaiheisen tunnistautumisen käyttöönotossa vai heräsikö kysymyksiä tietoturvaan liittyen? Laita ihmeessä viestiä osoitteeseen servicedesk@marskidata.fi tai myynti@marskidata.fi. Voit olla meihin myös yhteydessä alla olevan lomakkeen kautta!

Hakkereiden tehtailemat tieturvahyökkäykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viimevuosien aikana. Tällä hetkellä tietoturvauhkien ylivoimainen ykkönen on ns. ransomware eli kiristyshaittaohjelma. Trendi on kasvanut Suomessa entisestään juuri nyt. Taustalla on useita syitä, joista geopoliittiset muutokset vaikuttavat olevan suurin yksittäinen tekijä.

Rikollisen miljardibisnes

Kyberturvaan liittyvät taloudelliset vaikutukset näkyvät myös kasvaneen kiristyshaittaohjelmakirjon myötä. Kansainvälisesti kiristyshaittaohjelmat aiheuttivat vuonna 2019 noin kymmenen miljardin rahalliset menetykset ja vuonna 2021 luku oli jo yli 20 miljardia (USD). Lähde: SafetyDetectives.
Kiristyshaittaohjelma ei ole sinänsä uusi keksintö, mutta nämä ovat kriminaalien näkökulmasta kaikkein tuottavimpia muotoja harjoittaa rikollisen työtä ja näiden kehitykseen satsataan yhä voimakkaammin.

Kiristyshaittaohjelman yleinen toimintaperiaate

Kiristyshaittaohjelmia on hieman erityyppisiä, mutta tyypillinen ransomware tutkailee tietokoneen tiedostoja. Esimerkiksi kuvia, erilaisia tekstejä, laskentataulukoita ja mm. PDF-tiedostoja. Pöpö tavallaan etsii dataa, jossa voisi olla käyttäjän näkökannalta kriittistä tietoa. Haittaohjelma kryptaa eli salaa tärkeänä pitämään tiedostot. Joissakin tapauksissa haittaohjelma salaa koko tietokoneen, ja näitä kryptattuja tiedostoja tai laitteita on kovin hankala, tai lähes mahdotonta, purkaa salauksestaan ilman salausavainta.

Kryptattu ja anastettu data

Mikäli tilanne on päässyt siihen tilaan, että ransomware on onnistunut salaamaan tiedostot tai tietokoneen, rikollinen kiristää käyttäjää ja vaatii tältä lunnaita tiedostojen salauksenpurkuavainta vastaan. Toisinaan tähän liittyy myös uhkaus julkaista tiedot internetissä. Lähtökohtaisesti lunnaita ei kannata koskaan maksaa, koska viimekädessä tällä rahoitetaan rikollista toimintaa. Ei ole myöskään varmuutta, saadaanko lukittua dataa auki, vaikka lunnaat maksettaisiinkin tai päättääkö rikollinen julkaista tiedot joka tapauksessa.


Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Voidaan ottaa esimerkiksi yritys, jonka kriittinen liiketoimintatieto on salattu ja vaihtoehtona voi olla joko lunnaiden maksaminen tai jopa konkurssi. Tiedostot voivat olla mitä vain, mutta asia on helppo mieltää esimerkiksi jonkin terveydenhuollon toimijan tai vaikkapa suunnittelutoimiston tietovarantoja ajatellen. Potilasasiakirjat, asiakassuunnitelmat, henkilötietoja sisältävät dokumentit, patenttiratkaisut ja niin edelleen.

Kuva: Pixabay

Kuka on hakkerin kohde tai uhri?

Pääasiassa hakkerit ovat kohdistaneet hyökkäyksiään tahoihin, joiden oletetaan maksavan lunnaat helposti saadakseen tietonsa mahdollisimman nopeasti takaisin. Vallitsevassa maailman tilassa hyökkäyksiä tehdään aivan kaikkialle, yksityishenkilöistä suuryrityksiin ja muun muassa valtionhallinnon elimiin. Hiljattain esimerkiksi STT ja Wärtsilä ilmoittivat joutuneensa hyökkäyksien kohteeksi. Kansainvälisesti hyökkäyksien kohteeksi on joutunut suuria sairaaloita ja vaikkapa media- ja viihdejätti Sony Pictures. Yleisesti mielletään, että valtaosa uhreista ei kuitenkaan ilmoita joutuneensa kiristyksen kohteeksi, jonka taustalla on useita eri tekijöitä, kuten vaikutus yritysimagoon.

Osuu jokaiselle ajan myötä, mutta miten?

Todennäköisesti jokainen joutuu enemmin tai myöhemmin hyökkäyksen kohteeksi. Pääsääntöisesti kiristyshaittaohjelma yritetään ujuttaa käyttöympäristöön sähköpostin välityksellä. Sähköpostissa voi olla esimerkiksi liitteenä ”lasku”, joka on todellisuudessa karmaiseva yllätys. Toinen yleinen tapa hyökkäykselle on koneen tietoturva-aukot. Tämänkaltaisessa hyökkäyksessä etsitään ja hyödynnetään tietokoneohjelman tai käyttöjärjestelmän lähdekoodissa olevia virheitä eli hakkerin näkökannalta haavoittuvuuksia. Usein nämä ovat käyttöjärjestelmän tai erillisen ohjelmiston tietoturva-aukkoja, joihin ei ole vielä ehditty tuoda korjaavaa päivitystä käyttäjän tai ohjelmistotoimittajan toimesta.

Kiristyshaittaohjelmilta suojautuminen

Kiristyshaittaohjelmat ja hyökkäykset kuulostavat kovin rajuilta, etenkin kun nämä koskevat käytännössä kaikkia ja voivat olla äärimmäisen tuhoisia. Varautumalla ja pienellä ennakkosuunnitelulla näiden torjuminen ja ennaltaehkäiseminen on kuitenkin melko yksinkertaista.


Sophos -tietosuojakonsepti kyberturvan edelläkävijänä

Korkeatasoinen virustorjuntaohjelmisto, joka sisältää kiristyshaittaohjelmien suojauksen on jo melko hyvä suojaus hyökkäyksiä vastaan. Marskidata tarjoaa muun muassa Sophoksen ratkaisuja. Sophos Intercept X™ on yksi loistavimmista päätelaitteen virustorjuntatuotteista, joka sisältää huippuluokan kiristyshaittaohjelmien suojauksen.  


Sophoksen älykkäät palomuurit toimivat myös yhteistyössä Intercept X -virustorjunnan kanssa. Mikäli jokin lähiverkossa oleva tietokoneen Intercept X esimerkiksi havaitsee kiristyshaittaohjelman tai minkä muun tahansa uhan, päätelaitteen virustorjunta lähettää tästä tiedon Sophoksen palomuurille, joka osaa eristää saastuneen koneen muusta verkosta, ja näin ollen estää pöpöjen leviämisen muualle verkkoon. Kyseessä on Sophos Heartbeat™ -ominaisuus, jossa tietokoneiden virustorjuntaohjelmisto keskustelee kaksisuuntaisesti ja jatkuvasti palomuurin kanssa.

Toimiva varmuuskopiointi turvaa dataselustasi

Varmuuskopiointi on toinen, teknisesti tärkein seikka, jolla voidaan vähentää hyökkäyksestä aiheutuvaa haittaa. Marskidatalla on tähänkin erittäin pätevät ratkaisut. Käyttäjien laitteista voidaan tehdä säännöllistä varmuuskopiota huippumodernin tekniikan avulla, hyvin erilaisilla ja moniulotteisilla tasoilla. Palveluihimme kuuluvat kaikenkattavat varmuuskopiointipalvelut aina yksittäisistä sähköpostilaatikoista täydelliseen tietokoneen kiintolevyn varmuuskopiointiin, sekä kokonaisvaltaisiin IT-ympäristön datataltiontiin.

Modernit palvelut toteutetaan pääsääntöisesti pilvipalvelupohjaisesti, jonka käyttöönotto on erittäin nopeaa ja joustavaa, sekä varmuuskopioiden palauttaminen onnistuu ”sormia napsauttamalla”. Taustalla ei tarvitse olla kiristyshaittaohjelma, vaan varmuuskopiopalvelu toimii yleisesti ottaen tiedostomaailman pelastusrenkaana. Toisinaan jokin sähköposti voi vain hävitä bittiavaruuteen tai laite hajota kokonaan. Marskidatan tarjoamista, pilvipalvelupohjaisista varmuuskopiosta tiedostot palautetaan kädenkäänteessä.

Työmielenrauhaa

Virustorjunnan satunnaiset tiedostoskannaukset kuuluvat vielä tänäkin päivänä jossakin määrin asiaan, mutta väkivahva, reaaliaikainen virustorjuntaohjelmisto antaa käyttäjälle aidon työ- ja mielenrauhan.
Toki laitteistojen ohjelmisto täytyy pyrkiä pitämään ajan tasalla, joten päivityksien tärkeyttä ei kannata väheksyä. Päätelaitteiden tietoturvaohjelmiston lisäksi automatisoitu, säännöllinen varmuuskopiointi tekee hengittämisestä helpompaa, kun puhutaan kyberturvallisuudesta.

Kiristyshaittaohjelma 2022

Fiksu verkkokäyttäytyminen on kovin tärkeässä roolissa kiristyshaittaohjelmiin liittyen sekä hyökkäyksen kohteeksi jouduttaessa. Kehittyneet suojatyökalut ovat kuitenkin paras työrauhanturvaaja, kun puhutaan ransomwaresta vuonna 2022.


Marskidata palvelee vahvalla ammattitaidolla kaikkia, jotka arvostavat tietojaan. Tarvitsepa yksittäisen työaseman vahvaa tietosuojaa, sähköpostilaatikon varmuuskopiointipalvelua tai kokonaisvaltaista tietotekniikkaympäristön suojausta, meiltä löytyvät kaikki ratkaisut. Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Marskidata logo

Marskidata Oy

SaapumisohjeetLaskutustiedot
SaapumisohjeetLaskutustiedot
SaapumisohjeetLaskutustiedot
chevron-down